Laxå kommun
Laxå kommun

Finskt förvaltningsområde/ Suomen kielen hallintoalue

Laxå kommuns logga för Finskt förvaltningsområde

Suomen kielen hallintoalue

Laxån kunta kuuluu helmikuusta 2019 alkaen suomen kielen hallintoalueeseen. Hallintoaluekunnassa ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön kuuluvilla on erityisiä oikeuksia. Oikeuksista säädetään laissa kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, joka tuli voimaan tammikuussa 2010. Lakia uusittiin 2019 ja vähemmistöoikeudet saivat vahvemman aseman.

Lain mukaan hallintoaluekunnassa vähemmistöön kuuluvia koskevat seuraavat oikeudet:

  • oikeus käyttää suomea viranomaisen kanssa sekä suullisesti että kirjallisesti ja saada päätös ja sen perustelut suomeksi käännettyinä
  • oikeus vanhustenhoivaan suomeksi joko kokonaan tai olennaisilta osin
  • oikeus esikouluun ja tiettyyn muuhun pedagogiseen hoivaan joko kokonaan tai olennaisilta osin.

Lain mukaan viranomaisen velvollisuus on tiedottaa vähemmistöä sen oikeuksista ja antaa vähemmistölle mahdollisuus tulla kuulluksi asioissa, jotka koskevat vähemmistöä. Kunnan tulee laatia tavoitteet ja suuntaviivat vähemmistöpoliittiseen työhön. Laxån kunta saa vuosittain valtiontukea niihin lisäkustannuksiin, joita kunnalle tulee Suomen kielen hallintoalueen vuoksi.

Laxån kunnassa työskentelee 2019 lähtien Suomen kielen hallintoalueen koordinoija, jonka tehtävänä on pitää yhteyttä ruotsinsuomalaisiin, tiedottaa vähemmistöä sekä vastata vähemmistölain kokonaisuudesta. Suomen kielen hallintoalue toimii kunnanhallituksen alaisuudessa.

Finskt förvaltningsområde

Laxå kommun ingår i FFO sedan februari 2019. Det innebär att de kommuninvånare som tillhör den sverigefinska minoriteten har särskilda rättigheter. Rättigheterna regleras i lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk som har gällt i Sverige sedan januari 2010. Lagen skärptes 2019 då de rättigheterna för de nationella minoriteterna stärktes.

Enligt lagen har man i en kommun som är en del av FFO:

  • Rätt att använda finska vid myndighetskontakter både skriftligt och muntligt och få beslut och motiveringar översatta till finska.
  • Rätt till äldreomsorg på finska helt eller till en väsentlig del.
  • Rätt till förskoleverksamhet samt viss annan pedagogisk verksamhet helt eller till väsentlig del på finska.

Lagen innehåller även informationsskyldighet samt skyldighet att ge minoriteten möjlighet till inflytande i frågor som berör dem. Kommunen ska anta mål och riktlinjer för minoritetspolitiskt arbete. Laxå kommun får årligen statsbidrag för att täcka upp de merkostnader som uppstår i samband med FFO.

Laxå kommun har anställt en samordnare som ansvarar för att lägga upp och utveckla arbetet för och med den sverigefinska minoriteten i Laxå kommun under ledning av kommunstyrelsen.

Ruotsinsuomalainen vähemmistö

Ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön kuuluu arviolta 600 000 henkilöä. Suurin osa ruotsinsuomalaisista on 60-70- luvulla tulleita siirtolaisia sekä heidän jälkeläisiään. Ruotsinsuomalaisuutta ei määrittele pelkästään suomenkielisyys, sillä vain noin kolmasosa ruotsinsuomalaisista puhuu suomea. Monille ruotsinsuomalainen identiteetti on kuitenkin tärkeä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kiinnostusta omaan kulttuuriin ja tahtoa siirtää kulttuuriperintö tuleville polville.

Den sverigefinska minoriteten

Den sverigefinska minoriteten uppskattas till omkring 600 000 personer i Sverige. Gruppen består mestadels av de som flyttade till Sverige med arbetskraftsinvandringen på 60- och 70-talen samt deras barn och barnbarn. Att tillhöra gruppen sverigefinnar handlar inte bara om kunskaper i finska. Det är upp till varje individ att identifiera sig med den sverigefinska minoriteten. Den sverigefinska minoriteten är en grupp som inbegriper en stor mångfald när det gäller språkkunskap, intresse för sin kultur och engagemang för att föra kulturen vidare. Man uppskattar att omkring 200 000-250 000 sverigefinnar kan tala finska.

Ruotsinsuomalaiset Laxåssa

Suurin osa Laxån suomalaisista tuli kuntaan 60-70- lukujen suurina siirtolaisvuosina. Suurimmalle osalle houkutin muuttaa oli työ. Suomalaiset työskentelivät teollisuuden työpaikoissa esimerkiksi ESAB:n, Stellanan, Scanian ja Elinduktan (Noratel) sekä Laxå Bruk AB:n palveluksessa. Myös metsäteollisuus työllisti suomalaisia (Hasselfors bruk AB). ESAB oli suurin työnantajista ja suomalaiset työskentelivät tehtaan puoliautomaattisella osastolla. Sen lyhenne HAV (meri) yhdistettynä suomalaisten suureen määrään oli syynä, että osastoa kutsuttiin leikkisesti nimellä ”Finska viken” (Suomenlahti). Myös jotkut työnjohtajista opettelivat suomea voidakseen paremmin johtaa työtä.

Laxån suomalainen seura perustettiin 1965. Seuralla oli paljon toimintaa: lentopallojoukkue ja kuoro, seura järjesti myös säännölliset tansseja. Vilkkaimpina vuosina 70-luvulla seuralla oli noin 700 jäsentä. 90-luvulla ESAB vähensi työvoimaa ja moni suomalaisperhe palasi Suomeen ja suomiseuran toiminta loppui. Suomiseuran pyynnöstä Ramundebodan seurakunta aloitti suomenkielisen toiminnan 1965, joka jatkuu edelleen.

SCB:n tilaston mukaan 10,2 %:lla laxålaisista on suomalaisia sukujuuria.

Sverigefinnar i Laxå

De flesta finländarna i kommunen kom hit under 60- och 70-talen i samband med arbetskraftsinvandringen. De flesta fick anställning i tillverkningsföretagen i kommunen. Till exempel ESAB, Stellana, Scania och Elindukta (Noratel) och Laxå bruks AB. Även i skogsbruksindustrin och träindustrin (Hasselfors bruks AB) erbjöds många arbetstillfällen. De största arbetsgivarna på den tiden var dock ESAB samt Laxå bruk i Röfors där majoriteten av laxåfinnarna arbetade. På ESAB arbetade de flesta finländare på fabrikens halvautomatiska avdelning (HAV) som i folkmun kallades för ”Finska viken”. Det har sagts att även en och annan arbetsledare lärde sig de viktigaste finska orden för att kunna leda arbetet.

Finska föreningen i Laxå grundades 1965. Föreningen hade mycket verksamhet: Det fanns volleybollag, kör och regelbundna dansaftnar. Under de mesta aktiva åren på 70-talet hade föreningen cirka 700 medlemmar. Föreningen lades ner på 1990-talet när antalet finnar i Laxå minskade på grund av att ESAB minskade personalstyrkan och att en hel del finska familjer återvänt till Finland.

Utifrån ett initiativ från finska föreningen i Laxå började en sverigefinsk församlingsverksamhet 1965 i Ramundeboda församling (Svenska kyrkan).

Enligt SCBs statistik per augusti 2019 har 10,2 procent av kommunborna finsk bakgrund.

Sidansvarig: Hanna Engvall

Uppdaterad av: Anna Eriksson